TyEL-maksu on lakisääteinen työeläkevakuutusmaksu, joka peritään työntekijän palkasta ja tilitetään työeläkeyhtiölle. Lyhenne TyEL tulee sanoista työntekijän eläkelaki, eli kyseessä on maksu, joka perustuu työntekijän eläkelakiin ja jolla turvataan työntekijöille ansiotyöstä kertyvä eläke. TyEL-maksua kutsutaan arkikielessä myös työeläkemaksuksi, ja se on keskeinen osa suomalaista eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmää.
TyEL-vakuutusmaksu koskee lähes kaikkia yksityisen sektorin työntekijöitä ja työnantajia. Työnantaja ja työntekijä osallistuvat kumpikin maksun kustantamiseen: työnantaja vastaa koko TyEL-maksun maksamisesta eteenpäin eläkeyhtiölle, mutta pidättää työntekijän osaosuuden työntekijän palkasta. Laissa käytetään termiä TyEL-vakuutusmaksu, mutta joskus puhekielessä tästä maksusta saatetaan käyttää myös muotoa “tyel maksu” viitattaessa samaan asiaan.
Tässä artikkelissa kerromme tarkemmin, mikä TyEL-maksu on, kuinka suuri se on prosentteina palkasta (TyEL-prosentti), miten työntekijän TyEL-maksu ja työnantajan osuus määräytyvät sekä mitä muita käytäntöjä TyEL-vakuutusmaksuun liittyy. Lopuksi käsittelemme, miksi työeläkemaksu on tärkeä osa palkkausta ja mitä on hyvä huomioida sen suhteen.
Mikä on TyEL-maksu?
Kyseessä on työnantajan eläkevakuutusmaksu, joka on pakollinen aina, kun yritys (tai kotitalous) palkkaa työntekijän. TyEL-vakuutus turvaa työntekijän lakisääteisen eläketurvan: jokaisesta työntekijälle maksetusta palkasta kertyy eläkettä, ja TyEL-maksulla tämä eläke rahoitetaan osin etukäteen. Eläketurvan piiriin kuuluvat TyEL:n kautta vanhuuseläkkeet, työkyvyttömyyseläkkeet sekä perhe-eläkkeet (lesken- ja lapseneläke), joten TyEL-maksu kattaa muutakin kuin vain tulevan vanhuuseläkkeen.
Edellytykset TyEL-vakuuttamiselle ovat:
- Työsuhde: Työntekijä on työsuhteessa (ei esimerkiksi itsenäinen yrittäjä – yrittäjille on erillinen YEL-vakuutus).
- Ikä: Työntekijä on vähintään 17 vuoden ikäinen.
- Ansiot: Työntekijän kuukausiansio samalta työnantajalta ylittää lakisääteisen alarajan (vuonna 2025 vähintään 70,08 € kuukaudessa).
Nämä vakuuttamisen ehdot koskevat myös kotitalouksia, jotka palkkaavat työntekijöitä (esimerkiksi lastenhoitajan tai remonttimiehen) kotiin. TyEL-vakuuttamisvelvollisuus alkaa työntekijän 17-vuotispäivää seuraavan kuukauden alusta. Vakuuttamisvelvollisuudella on myös yläikäraja: työntekijää ei tarvitse vakuuttaa TyEL:llä enää sen jälkeen, kun hän on saavuttanut lakisääteisen eläkeiän (yleensä 68–70 vuoden iässä, riippuen työntekijän syntymävuodesta).
TyEL-vakuutus on otettava viimeistään siinä vaiheessa, kun palkkoja aletaan maksaa ja ilmoittaa tulorekisteriin. Käytännössä työnantajan tulee solmia TyEL-vakuutussopimus valitsemansa eläkeyhtiön kanssa ennen ensimmäistä palkanmaksua (sopimustyönantajan tapauksessa) tai ilmoittaa palkat ja maksaa TyEL-maksut tapauskohtaisesti ilman sopimusta (tilapäisenä työnantajana). Kun vakuutus on kunnossa, TyEL-maksu peritään jokaisen palkanmaksun yhteydessä automaattisesti työntekijän palkasta ja tilitetään edelleen eläkeyhtiölle.
TyEL-prosentti – kuinka paljon työeläkemaksu on?
TyEL-maksu lasketaan prosenttiosuutena työntekijän bruttopalkasta – toisin sanoen laissa vahvistetaan vuosittain TyEL-maksuprosentti (’tyel maksu prosentti’), joka määrittää kuinka suuren osan palkasta työeläkemaksu yhteensä vie. TyEL-maksun taso on viime vuosina pysynyt melko vakaana, noin neljäsosassa palkasta. Käytännössä TyEL-maksun kokonaistaso on ollut noin 24–25 % työntekijöiden palkoista vuodessa, pienin vuosittaisin muutoksin.
Vuonna 2025 yksityisalojen keskimääräinen TyEL-maksu on arviolta 24,85 % palkkasummasta. Tämä luku on keskimääräinen kokonaistaso, jossa on huomioitu mahdolliset alennukset (asiakashyvitykset). TyEL-maksun perusprosentti ennen asiakashyvityksiä on hieman tätä korkeampi. Seuraavassa on eritelty vuoden 2025 TyEL-maksuprosentteja eri tilanteissa:
- Sopimustyönantaja: TyEL-perusmaksu 25,28 % palkoista (ennen asiakashyvityksiä ja yhtiökohtaisia kuluja).
- Tilapäinen työnantaja: TyEL-maksu 26,28 % palkoista (kiinteä prosentti ilman erillistä vakuutussopimusta).
Nämä prosenttiosuudet sisältävät sekä työnantajan että työntekijän maksaman osuuden yhteensä. Sopimustyönantajalla lopullinen maksu voidaan hyvitysten myötä saada hieman perusprosenttia alemmaksi, kun taas tilapäinen työnantaja maksaa aina tuon kiinteän prosenttiosuuden ilman hyvityksiä.
TyEL-maksun laskuperusteet ovat yhtenäiset kaikissa eläkeyhtiöissä, koska ne vahvistetaan sosiaali- ja terveysministeriön toimesta koko alalle. Eri työeläkeyhtiöiden välillä voi kuitenkin olla pieniä eroja asiakashyvitysten ja hoitokustannusmaksujen vuoksi. Käytännössä suuremmat ja pitkäaikaiset työnantaja-asiakkaat voivat saada vuosittain asiakashyvityksiä (eli alennuksia), mikä alentaa heidän todellista TyEL-maksunsa prosenttia hieman keskimääräisestä. Pienillä työnantajilla erot ovat vähäisiä ja he maksavat yleensä lähellä tuota virallista perusprosenttia.
Lisäksi erittäin suurilla työnantajilla (joiden vuosittainen palkkasumma ylittää n. 2,3 miljoonaa euroa) TyEL-maksuun vaikuttavat myös erilliset maksuluokat, esimerkiksi työkyvyttömyysriskin perusteella laskettava lisämaksu. Tämä tarkoittaa, että hyvin suurilla työnantajilla TyEL-maksu saattaa poiketa hieman vakioprosentista ylöspäin tai alaspäin heidän eläketapahtumiensa perusteella. Valtaosalle työnantajista (pienet ja keskisuuret yritykset) TyEL-maksu on kuitenkin yksinkertaisesti kiinteä prosenttiosuus ilman erityisiä lisäosia.
Työntekijän TyEL-maksu ja työnantajan osuus
TyEL-maksu rahoitetaan kahdelta taholta: työnantajalta ja työntekijältä. Työnantaja maksaa pääosan kokonaisuudesta, mutta jokaisen työntekijän palkasta peritään myös niin sanottu työntekijän TyEL-maksu. Työntekijän eläkemaksun osuus on laissa määritelty kiinteä prosentti, joka on kaikille saman suuruinen samanikäisille työntekijöille. Työntekijän TyEL-maksun suuruus riippuu työntekijän iästä, ja vuonna 2025 prosenttiosuudet ovat seuraavat:
- 17–52-vuotiaat (sekä 63 vuotta täyttäneet): 7,15 % palkasta
- 53–62-vuotiaat: 8,65 % palkasta (korotettu maksuosuus)
Korotettua maksuprosenttia aletaan periä sen kalenterikuukauden alusta, joka seuraa työntekijän 53-vuotispäivää. Korotettu maksu jatkuu siihen kuukauteen saakka, jonka aikana työntekijä täyttää 63 vuotta, minkä jälkeen työntekijän maksuosuus palautuu jälleen alempaan prosenttiin.
Työnantaja maksaa loput TyEL-maksusta yllä mainittujen työntekijän osuuksien lisäksi. Esimerkiksi vuonna 2025 alle 53-vuotiaan työntekijän eläkemaksu on 7,15 % palkasta, joten työnantajan osuudeksi jää noin 17 % yksittäisen työntekijän palkasta (olettaen kokonaistason noin 24–25 %). Vastaavasti esimerkiksi 55-vuotiaan työntekijän kohdalla työnantajan suhteellinen osuus on hieman pienempi – työntekijä maksaa 8,65 % ja työnantaja noin 16 % palkasta TyEL-maksua.
Käytännössä työnantaja huolehtii koko summan tilittämisestä: työntekijän osuuden määrä pidätetään automaattisesti palkanmaksun yhteydessä (vähennetään nettopalkasta), ja työnantaja tilittää sekä pidätetyn työntekijän osuuden että oman osuutensa yhteensä eläkeyhtiölle. Palkkakuitissa TyEL-maksun pidätys eritellään yleensä omana rivinään, jotta työntekijä näkee, kuinka paljon hänen palkastaan on mennyt työeläkemaksuun.
On hyvä tietää, että sekä työnantaja että työntekijä voivat vähentää maksamansa työeläkemaksut verotuksessa. Työntekijän palkastaan maksama (pidätetty) TyEL-maksu on automaattisesti vähennyksenä esitäytetyssä veroilmoituksessa, ja työnantaja saa vähentää maksamansa TyEL-vakuutusmaksut yrityksen verotuksessa henkilöstökuluina. Työeläkemaksujen verovähennyskelpoisuus keventää osaltaan niiden kustannusvaikutusta niin työnantajalle kuin työntekijällekin.
TyEL-vakuutusmaksun maksukäytännöt
TyEL-maksun suorittamiseen liittyy hieman eri käytäntöjä sen mukaan, onko työnantaja sopimustyönantaja vai tilapäinen työnantaja. Sopimustyönantajaksi luokitellaan työnantaja, jolla on jatkuvasti työntekijöitä palveluksessaan tai jonka maksamat palkat nousevat vähintään tiettyyn raja-arvoon (noin 10 000 € puolen vuoden aikana, tarkistetaan vuosittain). Sopimustyönantajan on solmittava TyEL-vakuutussopimus haluamansa työeläkeyhtiön kanssa. Tilapäinen työnantaja puolestaan on sellainen, jolla ei ole vakituista henkilökuntaa ja jonka palkanmaksut jäävät tuon raja-arvon alle – tilapäinen työnantaja voi hoitaa lakisääteisen TyEL-vakuuttamisen ilman erillistä sopimusta, maksaen työeläkemaksut kertaluonteisesti aina palkanmaksun yhteydessä.
Kun TyEL-vakuutus on voimassa (sopimustyönantajalla vakuutussopimuksen kautta), eläkeyhtiö laskuttaa TyEL-maksut säännöllisesti. Tavallisesti TyEL-maksu maksetaan kuukausittain. Kunkin palkanmaksukuukauden TyEL-maksu erääntyy maksettavaksi seuraavan kuukauden lopussa. Esimerkiksi tammikuun palkoista kertyneet TyEL-maksut maksetaan helmikuun loppuun mennessä eläkeyhtiön lähettämää laskua vastaan.
Tilapäisenä työnantajana toimiva taho (esim. yksityishenkilö, joka palkkaa kotiin työntekijän) ilmoittaa ja maksaa TyEL-maksun erikseen jokaisesta palkanmaksusta. Tämä onnistuu suoraan valitulle eläkeyhtiölle tai esimerkiksi Palkka.fi-palvelun kautta, joka helpottaa asiaa hoitamalla ilmoitukset tulorekisteriin sekä maksut työeläkeyhtiöön, verottajalle ja muihin tarvittaviin tahoihin. Tilapäisellä työnantajalla maksuprosentti on aina kiinteä (esim. 26,28 % vuonna 2025, kuten edellä mainittiin).
Työnantajan on huolehdittava TyEL-maksujen maksamisesta ajallaan. Jos maksuja ei makseta eräpäivään mennessä, eläkeyhtiö perii viivästyskorkoa ja mahdollisia muistutus- tai laiminlyöntimaksuja. Koska TyEL on lakisääteinen vakuutus, sen laiminlyönti on vakava asia – Eläketurvakeskus valvoo työnantajien vakuuttamisvelvollisuuden toteutumista ja voi tarvittaessa määrätä puuttuvan TyEL-vakuutuksen jälkikäteisesti otettavaksi (lisättynä korotetuilla maksuilla). Toisin sanoen, TyEL-maksusta ei voi vapautua laillisesti, vaan jokaisen työnantajan on budjetoitava se osaksi palkkakustannuksiaan.
Työeläkemaksun merkitys työntekijälle
TyEL-maksu ei ole vain pakollinen kulu, vaan pohjimmiltaan sijoitus työntekijän tulevaisuuteen. Jokaisesta maksetusta TyEL-maksusta karttuu työntekijälle eläkettä. Työeläke määräytyy suoraan työuran aikaisten ansioiden perusteella: nykyisen säännöstön mukaan noin 1,5 % vuosiansioista muuntuu eläkkeeksi (karttumana) työntekijän eläketilille. Ilman TyEL-maksuja työntekijä ei ansaitsisi ansiosidonnaista työeläkettä lainkaan, vaan jäisi tulevaisuudessa pelkän Kansaneläkelaitoksen tarjoaman vähimmäiseläkkeen varaan – käytännössä TyEL-maksut siis mahdollistavat huomattavasti paremman toimeentulon eläkkeellä.
TyEL-maksuilla rahoitetaan myös muita tärkeitä turvia. Mikäli työntekijä joutuu työkyvyttömäksi jo ennen eläkeikää, hänelle saattaa olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, joka maksetaan osittain TyEL-järjestelmän keräämillä varoilla. Samoin, jos työntekijä menehtyy, hänen perheensä – esimerkiksi puoliso ja alaikäiset lapset – voivat saada perhe-eläkettä (lesken- tai lapseneläkettä). Näin TyEL-järjestelmä tuo taloudellista turvaa monenlaisiin elämäntilanteisiin, ei ainoastaan vanhuuden varalle.
Yhteenvetona voidaan todeta, että TyEL-maksu (työeläkemaksu) on keskeinen ja pakollinen osa palkan sivukuluja Suomessa. Se varmistaa, että työntekijät kerryttävät ansioihinsa perustuvaa eläketurvaa ja että eläkkeiden rahoitus pysyy kestävällä pohjalla sukupolvien yli. Työnantajalle TyEL-maksu on merkittävä menoerä, mutta lakisääteisenä velvoitteena siitä ei voi eikä pidä tinkiä – vastineeksi työntekijät saavat arvokkaan edun tulevaisuuttaan varten. TyEL-maksuprosentit voivat hieman muuttua vuosittain, joten ajantasaiset luvut on hyvä tarkistaa aika ajoin esimerkiksi työeläkeyhtiöiden tiedotteista tai Eläketurvakeskuksen (ETK) julkaisemista taulukoista.
Disclaimer: Tämän artikkelin sisältö on tarkoitettu yleiseksi tietojen jakamiseksi, ei yksilölliseksi neuvoksi. TyEL-maksuja koskevat lait ja prosentit voivat muuttua, joten lukijan kannattaa varmistaa ajankohtaiset ja tapaukseensa soveltuvat tiedot virallisista lähteistä (kuten omasta eläkeyhtiöstä tai Eläketurvakeskuksesta). Kirjoittaja ei vastaa mahdollisista virheistä tai puutteista tiedoissa, eikä artikkelia tule pitää oikeudellisena tai taloudellisena neuvontana.
