Starttiraha – ehdot, edellytykset ja kokemuksia

Aloittavalle yrittäjälle starttiraha tarjoaa tärkeän taloudellisen tuen yritystoiminnan alkuvaiheessa. Starttiraha on valtion myöntämä harkinnanvarainen avustus, jonka tarkoituksena on turvata yrittäjän henkilökohtainen toimeentulo silloin, kun liiketoiminnan tulot ovat vielä vähäiset.

Vuonna 2025 starttirahan määrä on noin 740 euroa kuukaudessa (n. 37 €/päivä) bruttona, ja tukea voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajaksi. Starttiraha maksetaan kuukausittain jälkikäteen yrittäjälle, ja se on veronalaista tuloa.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mitkä ovat starttirahan ehdot ja edellytykset, mihin starttirahaa ei saa käyttää, pitääkö starttirahaa maksaa takaisin sekä miten eri tilanteet – kuten toiminimi, kevytyrittäjyys tai useampi perustaja – vaikuttavat tuen saamiseen. Lisäksi jaamme starttiraha kokemuksia ja vinkkejä aloittaville yrittäjille.

Starttirahan ehdot ja edellytykset

Starttirahan saaminen ei ole automaattista, vaan hakijan tulee täyttää tietyt kriteerit. Tukea voivat hakea esimerkiksi työttömät työnhakijat, palkkatyöstä yrittäjiksi siirtyvät, vastavalmistuneet opiskelijat sekä sivutoimiset yrittäjät, jotka aikovat laajentaa toimintansa päätoimiseksi. Oleellista on, että yritystoiminta on uutta ja päätoimista. Seuraavassa on listattu keskeiset starttirahan edellytykset ja ehdot, jotka hakijan on hyvä täyttää:

• Päätoiminen yrittäjyys: Starttirahaa myönnetään vain, jos harjoitat yritystoimintaa päätoimisesti. Sivutoimiselle yrittäjyydelle tukea ei myönnetä – sinun tulee sitoutua yrittäjyyteen kokopäiväisesti.
• Riittävät valmiudet ja kannattava liikeidea: Sinulla tulee olla osaamista ja valmiuksia pyörittää kannattavaa liiketoimintaa. Hakemuksen liitteeksi vaaditaan yleensä liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat, joilla osoitat yritysideasi realistisuuden. Myös esimerkiksi alan työkokemus tai suoritetut yrittäjyyskoulutukset katsotaan eduksi.
• Yritystoiminta ei ole alkanut ennen tukipäätöstä: Starttiraha tulee hakea ennen kuin aloitat päätoimisen yrittäjyyden tai laajennat sivutoimisen yrityksen päätoimiseksi. Jos yritystoiminta on jo käynnissä täysipäiväisesti ennen hakemuspäätöstä, tuki evätään. (Voit kuitenkin perustaa yrityksen tai toiminimen ja silti saada tukea, kunhan varsinainen päätoiminen toiminta käynnistyy vasta hakemuksen jättämisen jälkeen.)
• Tarve taloudelliselle tuelle: Starttiraha on tarkoitettu tilanteisiin, joissa yrittäjän toimeentulo ei ole muuten turvattu. Tämä tarkoittaa, että sinulla ei saa samaan aikaan olla merkittäviä muita tuloja tai etuuksia, jotka kattaisivat elämisesi. Esimerkiksi kokoaikainen palkkatulo, opintotuki tai vaikkapa eläke voivat estää tuen saamisen, koska silloin taloutesi katsotaan jo turvatuksi ilman starttirahaa.
• Ei merkittäviä velkaongelmia: Hakijalla ei tulisi olla olennaisia verovelkoja tai maksuhäiriömerkintöjä. Aiemmat velka- tai luottohäiriöt voivat muodostaa esteen, sillä ne saattavat heikentää edellytyksiä onnistua yritystoiminnassa (päätös tehdään kuitenkin tapauskohtaisesti).
• Kilpailutilanne sallii uuden yrityksen: Starttirahaa ei myönnetä, jos sen katsotaan vääristävän kilpailua merkittävästi. Käytännössä paikallinen toimialatilanne vaikuttaa päätökseen. Jos paikkakunnallasi on jo useita yrityksiä täsmälleen samalla liikeidealla, viranomainen voi katsoa ettei uudelle tulijalle ole tarvetta. Esimerkiksi perinteisesti tietyillä aloilla (kuten parturi-kampaamot, kahvilat tai hierojat) on saatettu evätä starttirahaa alueilla, joilla vastaavia palveluja on jo runsaasti. Jokainen tapaus kuitenkin arvioidaan erikseen liiketoimintasuunnitelman pohjalta.
• Suomen kansalaisuus tai asumisoikeus: Starttirahaa myönnetään Suomessa asuville henkilöille, ja yrityksen tulee sijaita Suomessa. Lisäksi hakijan tulee olla vähintään 18-vuotias.

Edellä mainittujen ehtojen täyttyessä sinulla on hyvät mahdollisuudet saada myönteinen starttirahapäätös. Tuki myönnetään aluksi enintään 6 kuukaudeksi, minkä jälkeen voit hakea jatkoa toiselle 6 kuukauden jaksolle (yhteensä enintään 12 kk). Jatkohakemusta varten on yleensä esitettävä näyttöä yritystoiminnan edistymisestä, esimerkiksi kirjanpitäjän vahvistama tuloslaskelma ensimmäiseltä puolelta vuotta.

Mihin starttirahaa ei saa käyttää?

Starttiraha ei ole varsinaisesti tarkoitettu yrityksen kulujen kattamiseen, vaan nimenomaan yrittäjän henkilökohtaisten elinkustannusten tukemiseen. Tämän tuen ideana on toimia yrittäjälle ikään kuin “palkan korvikkeena” alkuvaiheessa. Sillä voi maksaa esimerkiksi oman asunnon vuokraa, ruokaostoksia ja muita arjen menoja sillä aikaa, kun yrityksen kassavirta on vielä kehittymässä.

On kysytty, saako starttirahalla maksaa yrityksen hankintoja tai investointeja. Viranomaisten näkökulmasta tukea ei ole tarkoitettu käytettäväksi yritystoiminnan perustamiskustannuksiin (kuten laitehankintoihin, varaston kasvattamiseen tai liikehuoneiston vuokraan), vaan se on tarkoitettu pelkästään yrittäjän henkilökohtaisen toimeentulon turvaamiseen.

Käytännössä kuitenkaan kukaan ei valvo, mihin starttirahan eurot käytetään – starttirahaa saava yrittäjä ei joudu raportoimaan käyttökohteita. Voit siis vapaasti käyttää saamasi rahat haluamallasi tavalla. Suositeltavaa kuitenkin on, että starttiraha kohdennetaan omaan toimeentuloosi, ja yrityksen kulut katetaan muilla tulonlähteillä (kuten myyntituotoilla, lainalla tai muilla yritystuilla). Näin varmistat, että tuki täyttää tarkoituksensa: se antaa sinulle taloudellista liikkumavaraa keskittyä yrityksen käynnistämiseen.

Pitääkö starttiraha maksaa takaisin?

Ei tarvitse – starttiraha on avustus, ei laina. Sinun ei siis normaalisti tarvitse maksaa starttirahaa takaisin viranomaisille missään tilanteessa, mikä onkin yksi tuen eduista. Vaikka liiketoimintasi ei lopulta menestyisi ja päättäisit lopettaa yritystoiminnan, jo maksettuja starttirahoja ei peritä takaisin. Tuki yksinkertaisesti lakkaa, jos lopetat yritystoiminnan tukikauden aikana.

On kuitenkin tärkeää noudattaa tukipäätöksen ehtoja tarkasti. Mikäli tukihakemuksessa on annettu vääriä tietoja tai jos käy ilmi, että olet samanaikaisesti nostanut jotakin toista päällekkäistä etuutta (esimerkiksi työttömyyspäivärahaa) starttirahakauden aikana, viranomainen voi periä tukea takaisin jälkikäteen. Tällaiset tapaukset ovat harvinaisia ja liittyvät yleensä ehtojen rikkomiseen tai väärinkäytöksiin. Pääsääntöisesti rehellisesti haettu ja myönnetty starttiraha on ja pysyy yrittäjällä ilman takaisinmaksuvelvollisuutta.

Muistutuksena: starttiraha on veronalaista tuloa. Saat siitä kuukausittain nettona hieman vähemmän käteen kuin bruttosumma (vero pidätetään ennakonpidätysprosenttisi mukaan), mutta nettorahana saadunkin tuen saat pitää itselläsi.

Starttiraha ja toiminimi – yritysmuodon vaikutus

Moni perustaa yrityksensä toiminimenä (yksityisenä elinkeinonharjoittajana) ja pohtii, vaikuttaako yritysmuoto starttirahan saamiseen. Hyvä uutinen on, että starttirahaa voivat saada kaikki yleisimmät yritysmuodot – niin toiminimiyrittäjät kuin osakeyhtiön, avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön tai osuuskunnan perustajat. Starttiraha toiminimi-yrittäjälle on siis aivan yhtä mahdollinen kuin starttiraha osakeyhtiön osakkaalle, kunhan ehdot täyttyvät.

Tuki myönnetään aina henkilölle itselleen, ei yritykselle. Olennaista on oma päätoiminen yrittäjyys ja uusi liiketoimintaidea, ei se, mikä yhtiömuoto sinulla on. Esimerkiksi jos perustat toiminimen ja ryhdyt yrittäjäksi kokopäiväisesti, sinulla on yhtä lailla oikeus hakea starttirahaa kuin jos perustaisit osakeyhtiön ja toimisit siinä. Starttirahan hakuprosessissa ilmoitat yritysmuotosi, mutta mikään laillinen yhtiömuoto ei itsessään estä tuen saamista.

Entä jos yrityksessä on useita perustajia? Tällaisessa tilanteessa jokainen yrittäjä voi erikseen hakea starttirahaa. On esimerkiksi melko tavallista, että kaksi perustajaa laittaa pystyyn osakeyhtiön yhdessä – molemmat voivat saada starttirahaa, jos kummankin henkilökohtainen tilanne ja hakemus täyttävät vaaditut ehdot. Käytännössä siis esimerkiksi kaksi osakasta voi molemmat saada 6 + 6 kuukautta starttirahaa henkilökohtaisesti.

Kevytyrittäjyys ja starttiraha

Termit kevytyrittäjyys ja starttiraha nousevat usein esiin yhdessä. Moni kevytyrittäjänä toimiva saattaa pohtia, voiko laskutuspalvelun kautta toimiva yrittäjä saada starttirahaa. Lähtökohtaisesti kevytyrittäjänä toimiminen ilman omaa yritystä ei oikeuta starttirahaan. Starttirahan idea on tukea sellaista yrittäjää, joka pyörittää omaa yritystoimintaa päätoimisesti. Kevytyrittäjäksi kutsutaan yleensä henkilöä, joka laskuttaa asiakkaitaan toisen yrityksen (esim. Ukko.fi, Omapaja tai vastaava laskutuspalvelu) kautta ilman että hänellä on oma Y-tunnus.

Jos sinulla ei ole omaa yritystä, et virallisesti perusta uutta yritystoimintaa, joten et kuulu starttirahan piiriin. Kevytyrittäjä ikään kuin toimii toisen yrityksen alaisuudessa, joten hän ei ole itsenäinen yrittäjä juridisessa mielessä – tästä syystä TE-palvelut eivät myönnä starttirahaa pelkän kevytyrittäjästatuksen perusteella.

Poikkeus: Jotkut laskutuspalvelut tarjoavat nykyään käyttäjilleen mahdollisuuden omaan Y-tunnukseen (ns. Y-tunnuksellinen kevytyrittäjyys). Tällöin kevytyrittäjä rekisteröityy esimerkiksi toiminimiyrittäjäksi samalla, kun hyödyntää laskutuspalvelun tukea. Jos sinulla on oma Y-tunnus ja ryhdyt sitä kautta päätoimiseksi yrittäjäksi, voit hakea starttirahaa normaaliin tapaan – käytännössä olet silloin uuden yrityksen perustaja, vaikka käyttäisitkin ulkopuolista palvelua apuna laskutuksessa.

Monet kevytyrittäjät päätyvätkin ratkaisuun, jossa he ensin kokeilevat liikeideaansa kevytyrittäjänä ja myöhemmin perustavat oman toiminimen jatkaakseen toimintaa päätoimisesti. Tässä vaiheessa starttirahan hakeminen on mahdollista. On kuitenkin tärkeää tehdä tukihakemus ajoissa ennen kuin siirtyy kokonaan yrittäjäksi omalla yrityksellä.

Starttiraha kokemuksia

Millaista starttirahaa on käytännössä saada? Ohessa on koottu muutamia keskeisiä kokemuksia ja huomioita yrittäjiltä, jotka ovat hakeneet ja saaneet (tai eivät ole saaneet) starttirahaa:

• Monelle yrittäjälle korvaamaton apu: Starttiraha on tarjonnut monille aloittaville yrittäjille mahdollisuuden keskittyä täysillä yrityksen käynnistämiseen ilman välitöntä huolta henkilökohtaisista laskuista. Useampi yrittäjä on todennut, että yrittäjyys ei olisi onnistunut ilman starttirahaa – tai ainakin alkutaival olisi ollut huomattavasti stressaavampi taloudellisesti.
• Tuen suuruus on rajallinen: Starttiraha on hyödyllinen puskuri, mutta sen määrä on melko vaatimaton. Noin 700–800 euron kuukausituella kattaa yleensä perustarpeet, muttei välttämättä paljoa enempää. Moni starttirahaa saanut muistuttaa, että verojen jälkeen käteen jäävä summa ei yksin riitä kaikkiin elämisen menoihin. Siksi on hyvä olla myös jonkin verran säästöjä tai muita tuloja, tai pyrkiä kasvattamaan yrityksen myyntiä mahdollisimman nopeasti tukikauden aikana.
• Hakuprosessi vaatii valmistautumista: Kokemusten perusteella starttirahan hakeminen sujuu sujuvimmin, kun yrittäjä on panostanut hakemuksen valmisteluun. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja talouslaskelmien tekeminen kannattaa – monet kertovat, että hyvin valmistellulla hakemuksella päätös tuli nopeasti ja myönteisenä. Hakemuksen käsittelyaika vaihtelee (yleensä 2–4 viikkoa alueesta riippuen), joten kärsivällisyyttä tarvitaan. Hyvä etukäteissuunnittelu kuitenkin kannattaa, ja apua saa esimerkiksi uusyrityskeskuksista ja paikallisilta yritysneuvojilta.
• Kaikki hakijat eivät saa tukea: Starttiraha on harkinnanvarainen, joten jokainen hakemus arvioidaan erikseen. Jotkut yrittäjät ovat jakaneet kokemuksiaan, missä tuki evättiin. Tyypillisesti kielteinen päätös on tullut tilanteissa, joissa toimiala on ollut hyvin kilpailtu tai hakijalla on ollut muita tuloja. Esimerkiksi eräs kahvilayrittäjä ei saanut starttirahaa, koska lähistöllä toimi jo useampi kahvila, ja viranomainen katsoi markkinoiden olevan kylläiset. Kielteinen päätös voi tuntua pettymykseltä, mutta sekin on arvokasta tietoa: liiketoimintaa pitää ehkä kehittää erottautumisen osalta tai harkita muita tukimuotoja.
• Ei huolta takaisinmaksusta: Positiivisena puolena monet kokevat mielenrauhan siitä, että starttiraha ei velvoita takaisinmaksuun. Tämä madaltaa kynnystä uskaltaa kokeilla yrittäjyyttä, kun tietää ettei epäonnistumisen sattuessa joudu taloudelliseen ahdinkoon tukien takaisinperinnän vuoksi. Saatu raha on ikään kuin “palkka” itselle – jos yritystoiminta loppuu, uusia tukieriä ei enää makseta, mutta jo saadut tuet saat pitää.
• Yrityksen kuluihin tarvitaan muuta rahoitusta: Useat yrittäjät huomauttavat, että starttiraha on tarkoitettu henkilökohtaisiin menoihin, joten itse yritystoiminnan kuluihin on hyvä varautua erikseen. Jos perustamiseen liittyy esimerkiksi laitehankintoja, markkinointikuluja tai muita investointeja, niihin täytyy löytää rahoitus muuta kautta (omiin säästöihin, lainaan tai esimerkiksi ELY-keskuksen yritystuet). Starttiraha ei näy yrityksen kirjanpidossa tulona, joten se ei suoraan auta tulorahoituksessa – mutta se antaa sinulle yrittäjänä aikaa ja taloudellista pelivaraa saada yritys tuottamaan.

Yhteenvetona: Starttiraha on arvokas tuki, joka kannustaa uusia yrittäjiä ottamaan askeleen kohti omaa yritystä. Se ei ratkaise kaikkia taloudellisia haasteita, mutta toimii tärkeänä ponnahduslautana tarjoamalla perusturvaa ensimmäisten kuukausien ajan. Jokaisen starttirahaa harkitsevan kannattaa perehtyä huolella ehtoihin, valmistella hakemus hyvin ja hyödyntää tarjolla olevat neuvontapalvelut. Näin parannat mahdollisuuksiasi saada tuki ja pääset turvallisemmin rakentamaan omaa yritystäsi.

Disclaimer: Tämä artikkeli tarjoaa yleistä tietoa starttirahasta. Starttirahan myöntämisperusteet voivat muuttua, ja päätökset tehdään aina tapauskohtaisesti viranomaisen toimesta. Muista tarkistaa ajantasaiset ehdot ja käytännöt oman alueesi työ- ja elinkeinopalveluista ennen lopullisia ratkaisuja.